Käytiin Milon kanssa keskiviikkona eläinfysioterapeutilla Kouvolassa. FT:na toimi Patricia Hirn. Oltiin hakemassa apua meidän hyppäämisongelmaan.

Ensin Patricia katsoi Milon liikkumista ja kehon käyttöä ja totesi, että se ei tunnista takapäätään. Tämä oli mulla jo tiedossakin, mutta en uskonut tilanteen olevan niin surkea kuin se on!

Sitten mentiin sisälle ja Patricia pääsi lääppimään rautakanki-Miloa. Jätkä on superjäykkä ja jäkittää koko ajan vastaan. Pysyi kuitenkin kohtuullisesti kyljellään.. Milon koko selkäranka on tosi jäykkä ja sitä yritettiin melkein tunnin ajan manipuloida, jotta lähtisi joustamaan. Lopputulos ei silti ollut kovin hyvä eli uusi käynti edessä..

Kotiläksyksi saatiin liikkuvuusharjoituksia, tasapainoharjoituksia ja pepun löytämistä. Tarkat treenit on siis näin:

- kuonon vientiä hännän juureen ja takatassun luokse niin, että Milo joutuu taipumaan sivusuunnassa
- ristikkäisten jalan nostoa muutaman sekunnin ajan, tavoitteena on, että Milo ei joutuisi hakemaan asentoa niin kuin se nyt joutuu.. Meinaa ihan kaatua eli kroppa ei ole hallinnassa
- peruutusharjoittelu.. tässä on työsarkaa!! Pitäisi saada pää pidettyä alhaalla ja takajalat liikkumaan, Milon tekniikka on käyttää etujalkoja ja köyristää selkää, siis niitä takajalkojahan ei ole näköjään edes olemassa Milolle!! Liike pitäisi lähteä takajaloista...

Agility meni pannaan.. Hyppytekniikkaa saadaan tehdä hoitojen välissä, mutta ei muuta.. Kyllä mä ajattelin silti ottaa puomia remmissä. Kontakteja täytyy harjoitella eikä se puomi tota rasita kun mennään rauhassa.

Huomenna mennään mätsäriin Konstan ja Milon kanssa, luvassa siis säätöä ja kuvia :D