Maisan kanssa tehtiin hakutreenit tänään niin, että oli kaksi eri maalimiestä, toisella vihreä sadeasu ja toisella pressu, menivät  etulinjalta keskemmälle valmiiksi piiloon ja siellä sitten siirtyivät eteenpäin palkan jälkeen. Maisa oli hihnassa ja heti hajun saatuaan päästin liinasta irti ja se sai juosta maalimiehelle. Pressua ei pelännyt ollenkaan, hyppi vaan sen päällä kun Pekka makasi maassa sen alla :) Tuulta ei ollut käytännössä yhtään, nauhat ei ainakaan heilunut Maisan vuorolla. Silti toiseen suuntaan oli vaikeampaa Maisalle.  Kahdella kerralla sillä oli hyvä idea jo kaukaa ja löysikin, mutta kahdella taas ei, toisella sen takia, että mulla ei maaston takia myöskään ollut mitää ideaa minne oltiin menossa, en meinaa nähnyt nauhoja vaikka ne piti olla sillä linjalla millä olin. Radiopuhelinten hankinta siis edelleen listalla kun ei homma oikein toimi näin kun kukaan ei tiedä missä maalimies on... Vikalla Maisa sai leikkiä uusille leluillaan, hyvin toimikin. Jatketaan pari kertaa samaan malliin, sitten lisätään taas lähetys kuvaan mukaan.

Treenien jälkeen mentiin Maisan ja Milon kanssa lenkkeilemään Tiinan & Villin sekä Johannan & Kiira kanssa. Jaettiin ajatuksia ja hirveästi on samoja "ongelmia" taas koko porukalla ja jokainen sai taas huokasta, että ei onneksi ole yksin asiansa kanssa. Jokaisella pennuista on nyt tullut hieman sellasta passivoitumista tokoa treenatessa, tämä nyt ehkä suurimpana asiana. Maisalle kun naksuttelen uusia asioita niin se hyvin nopeasti lähtee pois tai käy vaan maaten eikä yritä mitään. Onneksi se on nyt joka kerta kuitenkin sitten jossain vaiheessa noussut ja tehnyt jotain sinne päinkään niin oon saanu palkattua ja sitä kautta tilanteen hieman raukeamaan. Sama kuitenkin toistuu usein ellei ole joku tosi selkeä homma kuten kosketusalusta minkä Maisa nyt jo osaa. Monesti se saattaa mennä senkin päälle vaan makaamaan ja laskee pään maahan. Sivulle tulossa lopetin nyt käsiavun käytön ja siinä tuli komea takapakki hetkeksi kunnes tajusin muuttaa palkkausta Maisan onnistuessa. Parit "sekoamis"-palkat onnistumisesta on saanut taas vähän yritystä touhuun ja nyt Maisa osaa häiriöttömässä tilassa tulla sivulle.

Kotona Maisa on nyt oppinut tyrkyttämään meille leluja ja tuomaan niitä takas, tänää aamiaspöydässäkin haarojen välissä oli pikku Maisa narupallo suussa :) Sit se on niin luttana, että ei aina osaa olla leikkimättä vaikka onkin ruoka kesken.. Ei Maisa mitenkään onnistu pompottamaan meitä :) En yhtään ihmettele kun ulkona luoksetulo heikkenee koko ajan kun Maisan ei tarvii sisällä tehdä mitään töitä huomion eteen vaan aina melkein saa sitä kun yrittää. Aijaijai meitä!

Milo oli viime viikonloppuna kunnon metsästysretkillä, perjaintaina ensin joku 5-10 min poissa hirven perässä, tuli nopsaa takasin kun Maisa kovasti ulvo. Lauantaina Milo ei tullukaan niin nopsaa.. Oltiin Maria & Taika plus minä ja koirat lenkillä ja siinä tunnin käveltyä Milo häippäs hirven tai peuran perään ja oli ensin 20min ajamassa ja sitten 20min kadoksissa!! Haukkua kuului sieltä täältä ja Milo kuulosti siltä kun sitä ois uhattu. Pelkokuvat vilisi silmissä. Lähdettiin jossain vaiheessa kulkemaan aina sen ääntä kohden ja niin hieman hämmentynyt Milo ilmestyi metsäaukealle meidän luokse 40min retkeilyn jälkeen. Huh! Nyt on taas koiria kadonnu riistan perään paljon, pelottanut hieman tän Milon ekan pitkän retken jälkeen pitää sitä irti.