Maisan kanssa oltiin leirin jälkeen maanantaina tekemässä kotiläksyjä, taas kerran takaakiertoja, kohti hyppäämistä, sivusta lähestymisiä jne meidän kesto-ongelmia kun ollaan jossain julkisesti näyttäytymässä. Ja irtoamista. Noh, Maisahan veteli lähes tulkoon kaikki ihan nappiin, irtoili 5m päähän poikittaiselle hypylle, hyppäsi aina vinottain lähestyessä ja kiersi hyvin takaa kauempaakin. Kotona se osaa prkl!
Milon kanssa tein tokoa ja vitsi se oli sitten makee! Alokkaan liikkeet meni kaikki putkeen, jopa hyppykin saatiin ositettuna sujumaan. Innostuin tästä, että pitäisikö se viedä tokokokeeseen nyt johonkin halliin? Ei muuta kun ej-rekkariin ja kokeeseen. Käytiin nyt toisenkin kerran treenailee tokoa ja se oli taas tosi kiva, hyppyä ei keretty ottamaan tosin silloin mikä on meidän kompastuskivi. Maisan kanssa jauhetaan sitä istu-seiso vaihtoa tasapainotyynyllä ja ilman sekä tunnaria.
Sitten viime viikolla oltiin Jannen aluevalmennuksessa Maisan kanssa. Rata oli aika haastava 22 esteen rata muistaakseni. Tulin treeneihin suoraa omasta muutosta tukka putkella ja ajattelin, että tää on erittäin huono idea. Sain hyvin aikaa tutustua rataan ja Janne ohjasi tutustumisessa. Tällä kertaa ei jäätykään Maisan kanssa ekoille esteille tädää! Mentiin koko rata läpi osissa ja saatiin hankalia kohtia sujumaan hyvin! Sivusta kuului, että ompas Maisa kehittynyt jne. mikä ei pidä paikkaansa, koska eihän me olla treenattu. Kuun asento oli oikea ja se vihdoin näytti mitä se osaa. Seinää kohti irtoaminen oli vaikeaa edelleen, samoin keppien sisäänmeno jyrkästä avokulmasta. Mutta tää valoi uskoa tähän lajiin, olin just lopettamassa toivottomuuden takia.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.