Kyseessä oli meidän seuran omat kilpailut ja samalla seuranmestaruuskilpailu. Meillä oli kolme starttia, joista kahdella ekalla käytiin seuranmestaruus. Tuomarina oli Sari Mikkilä. Ensimmäinen rata oli ahdistusta herättävä agilityrata. Saimme tästä pelastelulla uran toisen nollan kolmosissa! Maisa jäi yhden hypyn taakse arpomaan, mutta tästä ei tullut vitosta. Harmikseni tätä suoritusta ei videoitu. Aika ei ollut kovin kummoinen, pidän Maisaa kontakteilla hetken, Maisa ottaa pitkiä kaarroksia ja sitten oli vielä se arpominen. Toka rata oli kohtuullinen hyppyrata, jossa otin varman päälle ohjauksia. Varmistelusta huolimatta Maisa karkasi väärälle esteelle ja sen jälkeen tuli myös keppivirhe ja yhden esteen ohitus. Kolmas rata oli helpon tuntuinen agilityrata, jossa saatiin keppivirhe. Maisa ampui kohti keppejä kamalan kovaa mun kuvakulmasta ja mulle iski paniikki. Tiedän ettei se siitä vauhdista selviä kepeille asti. Jättäydyin ja rauhallisesti hoin kepit, kepit. Noh, ohihan se meni. Pyöräytin sen kepeille ja jatkettiin taas puhdasta rataa. 

Koko kisan Maisa kulki mielestäni hyvin mukana ja selvästi paremmin kuin aiemmin. Radat olivat myös järkeviä. Mun mielestä Maisa oli kuitenkin aina vähän liian kaukana kun tein käännöksiä eli valui ja valui. Yhdessä paikassa sain tehtyä mieleiseni tiukan käännöksen hyppyradan tokavikalla esteellä. Monet tulivat sanomaan, että hienoja ratoja ja, että ollaan kehitytty selvästi tämän kesän ja syksyn aikana. Huomaan kyllä itsekin, ei ne sm-kisat ehkä olekaan ihan toivoton ajatus? Ei sieltä näillä vauhdeilla mainetta ja kunnia niitettäisi, mutta jo osallistuminen olisi aika hieno juttu ekaa kertaa elämässä. 

http://youtu.be/igMZrOa73zE Tässä video hyl-radasta ja pätkä siitä radasta, mistä tuli vitonen.