Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
MAINOS |
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
[ ]
15.12.2009 - 09:59

Nyt on kulunut jo pitkä tovi Milon leikkauksesta ja rajoitukset alkaa poistumaan. Metsässä ollaan vähän jo juoksenneltu ja niitä 2x2 keppejäkin kerettiin kerran käydä tekemässä ihan hallilla kunnes omistajan terveys petti. Milolta otettiin 7.12 naulat pois polvesta ja vielä ollaan tikkien takia hihnailulla. Kotona ollaan jumpattu ja treenattu toki, sekä yritetty ruveta taas vähän leikkimään. Samun lähdön jälkeen ei ole ollut kotona leluja lattialla (tosin ei kyllä ollut oikeen sillonkaan loppuvaiheessa) ja ei itse oikein muista tuota koiraa leikittää. Onneksi kissa pitää sen mielen virkeänä juoksemalla pitkin asuntoa. Milo ei varsinaisesti uskalla sitä jahdata, mutta vaanii ja hieman juoksee perässä :)
Milolla ollut nyt syksyllä ja talvella vatsan kanssa ongelmia, meinaa koko ajan suolisto tulehtua eikä noi luut oikein tunnu sopivan kuin siipinä tai jauhettuina. Kasvismössöstäkin nyt luovuttu ja puuro kehissä. Opettelen tässä kovasti miten saan sille itse tehtyä monipuolista ruokaa joka suolistoa ei ärsytä. Barfista en kyllä luovu, sillä nappuloita en suostu enää syöttämään. Juuri kuulin eräästä pariskunnasta, joka oli yrittänyt kompostoida jotain näitä perusnappuloita, mitä eläinkaupoista saa. Puolen vuoden päästä kun kompostia oli möyhitty niin siellä ne nappulat kolisivat ihan uuden näköisinä, kuivia eikä tippaakaan maatuneita!! Järkkyä! Tuollaista sitten pitäis vai tarjota koiralle.. Ei yhtään ole säilöntäaineita eikä mitään...

 

Ensi vuonna olisi tarkoitus aloittaa hallitreenit ihan kunnolla, tokoa ja ne edellä mainitulla listalla olevat temput. Ehkä hyppytekniikkaakin pikku hiljaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että ajoittain Milo saattaa olla parin askeleen verran kolmijalkainen, oudot alustat ja pakkanen tekee sitä. Mitään ei ole enää tehtävissä, joten antaa koiran mennä ja katsotaan mitä se kestää ja mihin reagoi. Paremmaksi sitä ei enää saa, ei ainakaan levolla ja purkissa pitämällä.

Eppu-vanhus voi jo hieman paremmin vanhempien hellässä huomassa. Osa ehkä kuullutkin, että sen sydän on laajentunut, painaa vasenta keuhkoa ja keuhkoissa on nestettä. Eli Eppu on vähän niin kuin keuhkopuoli. Lisäksi siltä samassa syssyssä hajosi vasemmasta polvesta ilmeisesti ristisiteet, mitä ei nyt operoida kun ei tuota uskalla nyt lähteä nukuttamaan. Lisäksi sillä on jo niin paljon nivelrikkoa molemmissa polvissa, että en usko siitä leikkauksella enää hyvää tulevan. Pieni koira pärjää kolmellakin jalalla. Lenkkejä Eppu ei oikein enää tee, kiertelevät vähän korttelia ja Eppu saa sitten oman tahtonsa mukaan sisällä riehua. Kovin se on vielä iloinen, etenkin nyt kun yskiminen on taas vähän saatu kuriin ja yöt on nukuttu paremmin.

Konstalle kuuluu pelkkää hyvää. Olihan silläkin joku ripulioksennustauti, mutta muuten ollut oikein terveenä. Kotikoiran elämää sekin viettänee vanhempien kanssa kun lihasheikkouksien takia siirsin sen agista eläkkeelle. Vanhemmat eivät innostu sitä jumppaamaan ja mun on hankala harjoitella päivittäin koiraa, joka ei kotona asu... Eriskummallisin juttu mitä Konstalle on tapahtunut on se, että kun Epun lenkkeilyn vähennyttyä on Konstankin lenkkeilyt ajoittain ollut niitä lyhkäsiä, niin poika on ensimmäistä kertaa 6 vuoteen saanut rasvaa kylkiensä päälle!! Uskomaton juttu, mutta Konsta on suorastaan läski! Miksei me sillon aikasemmin tajuttu kun näyttelyitä varten yritettiin saada se normaalipainoiseksi, että ois voinu sitä liikuntaakin vähentää... No sitä vikaa sertiä ei nyt enää voi saada, piste..

Samullekin kuuluu Marjatan kanssa pelkkää hyvää. Olen usein käynyt siellä kylässä ja Samu on selkeästi sitä mieltä ettei mun seuraa enää kaipaa :) Kyllä se tulee ilosesti moikkaamaan, mutta kutsumalla ei tule luokse ja muutenkin katsoo erittäin epäilevästi. Syynä varmasti se, että leikkaan usein käydessäni sen kynsiä tai teen jotain muuta tylsää. Usein Samu menee sitten Marjatan viereen kyhnäämään kun olen kylässä. Ihana nähdä, että se on niin onnellinen! Ja molemmat toisistaan onnellisia. Samun painokin on pysynyt hyvin kurissa ja kilpparihommat ok. Barffia on jatkettu ja hyvin toimii.

10.10.2009 - 20:02

Eka video: http://www.youtube.com/watch?v=IBRx6YCOkFI

Toinen video: http://www.youtube.com/watch?v=b1adqsh1aSw

Kolmas video: http://www.youtube.com/watch?v=8tQYOuI33e0

 

Sitten vähän vanhempaakin materiaalia:

Konsta liikkeessä

Milon agilitytreenit Hyvinkäällä talvella -09

Milon ekat epikset,
medeissä oltiin ja palkkasin kontakteilla, kevät-09

Milon toiset agiepikset, maximölleissä, kevät-09


Milon maastokisat,
Harjavalta 08/08. Milo punaisella manttelilla, toinen kilpailija Iosono Incredible

Milon maastokisat, Mustiala 05/09. Milo sinisellä manttelilla, toinen kilpailija Iosono Qualitativo

Milon paimennusvideo, kesä-07

Milo pentuna

Milo näyttelyssä, esittäjä Milon kasvattaja Yury

 

08.10.2009 - 00:21

Jesh jesh! Tänään oli syyskokous ja pääsin seuran nakeista eroon vuodeksi. Ainoastaan piirin agijaosto on nyt murheenani. Ihanaa pitää kaikkien näiden vuosien jälkeen välivuosi! Ja mukavaa väkeä pääsi minun tilalle

Videoiden siirto hidastu, firewiren kanssa ongelmia kun ei ole ohjelmia tai jotain, ota nyt selvää miehistä.. Mutta piahkoin lupaan, että tulee tämän hetkinen tilanne 2x2 kepeistä :) Harmi ettei tullu kuvattua alusta asti opetusta. Tosin paljon olisi leikattavaa, Milo on niin palikka välillä!

No mutta ne muistiinpanot. Piti kirjottaa mitä Milolle pitäisi opettaa nyt tässä vaikka vuoden sisällä. Ei oikein mihinkään paperille viitti laittaa kun häviää kuitenkin. Kaikkia noita juttuja ollaan jo tehty, mutta ne ei ole loppuun hiottuja.
Opetettavaa:
-seuraamisen keston pidentäminen ja käsi alhaalla kävely
-noutokapula
-tokohyppy
-esteen kierto
-estettä vinosta kulmasta lähestyminen ja itsenäinen suoritus 180 asteen käännöksellä (vaikea selittää) Tähän pitäis keksiä käsky, miten ois seek?
-eteenlähetys hypyillä
-täyskäännös seuratessa
-kepit 2x2 menetelmällä, tähänki käsky, ennen oli kepit, nyt sanoin mene, mutta en mä tiedä onks sekää hyvä ku käytän sitä jokapäiväisessä elämässä.. Tosin niin käytän myös alas-käskyä, joka on samalla meidän kontaktikäsky
-putkien sokeat kulmat

No lista jatkukoon joskus kun asioita tulee mieleen.

01.10.2009 - 10:59

Eli nyt ei oikeasti olisi edes aikaa istua koneella, mutta jos edes vähän

Milo on leikattu nyt siis kahteen otteeseen kesän aikana kun eka leikkaus ei onnistunut. Eka oli 27.7. ja toinen 11.8. Alku lähti lupaavasti tokan leikkauksen jälkeen, mutta sitten tuli haavan vastoinkäymiset. Nestettä tuli ja tuli eikä haava pysynyt kiinni. Kahden viikon antibioottikuurin vihdoin saatuan, Milo päätti ryhtyä koipea parantelemaan. Nyt on leikkauksesta kulunut yli 7vk ja tällä hetkellä saadaan liikkua max. 50min lenkkejä eli päivässä tehdään nyt 30min+30min+50min lenkit. Alusta saa olla jo epätasainen ja kotona tehdään jumppia myös. Tilanne näyttää siis valoisalta. Tämän hetken ennustus on, että Milosta voi tulla agikoira kevyeen harrasteluun, toko ja juoksulajit pitäisi onnistua 100%:sti.

Milon hyppiessä hieman seinille olen keksinyt sille kaikenlaista uutta mietittävää. Tai oikeastaan se ei hyppinyt seinille vaan nukkui, nukkui ja nukkui sekä lenkillä rähjäsi ihan kaikille. Ostettiin Kong-lelu, saatiin pidemmät lenkkiluvat ja opeteltiin uusia temppuja. Nyt alkaa taas yhteiselo olemaan loistavaa. Milon uudet temput on nenäkosketus sellaiseen kepin päässä olevaan palloon, 2x2 kepit (joista laitan videota tulemaan viim. ensi viikolla) ja sitten ollaan palautettu taas noutokapulan suussa pitoa mieleen. Milo on ollut oikein innokas oppilas nyt kun on ollut energiaa. Ainut ongelma on ollut palkkaus kun Milon mielestä ne kuivat doggy-namit alkaa tulemaan jo vähän korvista ulos, mutta sitten taas nakeista yms. muista superherkuista vetää kierrokset niin korkealle, että pelkään polven puolesta.

Muita asioita. Konstan kanssa oltiin Petri Heinosen 2h treeneissä ja meni muuten sika hyvin ja Konsta jaksoi vaikka meitä oli vain kaksi koirakkoa! Hyppääminen oli surkeaa, mutta esim. pujottelu oli edelleen loistavaa vaikka ei olla tehty sitä yli puoleen vuoteen. 27.9. oltiin piirinmestaruuskisoissa joukkuetta edustamassa. Rata meni oikein näppärästi, mutta harjoituksen puutteesta  Konsta lähti yhdessä kohdassa vähän lapasesta ja missattiin yksi aita täpärästi sekä Konsta päätti loikata hienosti puomin alasmenon. Okei joo.. en mäkään sitä kamalasti käskyttänyt   Ja vielä muuta.. mulla on koirakuume.. ja paha! Olin yksi vkl jopa yhden kasvattajan Kelpie-leirillä katsomassa koiria ja juttelemassa kun tää alkaa muuttumaan niin vaaralliseksi. No onneksi pentuja ei ole tulossa kun ensi keväänä sellaisista yhdistelmistä mitä mä voisin edes harkita. Mutta silti, yritän nyt pitää itseni kasassa ja olla ottamatta lisää näitä ihania, mutta harmaita hiuksia aiheuttavia eläimiä. Vaikka ois se Kelpie-narttu ihan kiva..

22.07.2009 - 23:19

Milon kanssa ollaan nyt kesällä käyty yhdet maastokisat 16.5 mustialassa huonoin tuloksin. Saatiin joku reilu sata pistettä alkueristä ja sitten siihen jäätiin. Juoksu lähti tosi hyvin, mutta puolessa välissä Milo hukkasi vieheen ja sen jälkeen maaliin ei menty kyllä täyttä vauhtia, hölkkää pikemminkin. Mistä moinen johtu, sitä voi vaan arvailla, mutta ekaa kertaa Milo juoksi uroksen kanssa maastoissa ja taisi sen takia vähän luovuttaa vieheen toiselle. Maalissa juoksi suoraa mun luokse eikä vieheelle.

Agilityssä ollaan edetty, ollaan oltu parissa möllikisoissa. Ensin medeissä sitten makseissa. Hienosti on menny vaikka ihan puhtaita ratoja ei tullutkaan. Kisat ois videolla kun sais vaan koneelle asti..

Sitten extrahuonoihin uutisiin. Milolla todettiin patella luksaatio ja se leikataan 27.7. Milo on puolen vuoden sisällä yhden pahan liukastumisen jälkeen välillä esim. metsässä täysiä juostessa ulvahtanut ja ontunut hetken. Polvitarkissa polvet 0/0 ja fyssari sanoi, että ne on hyvät. Käytiin viikko sitten ortopedilla Jan Räihällä ja vas. polvessa oli sitten mediaalisesti luksoituva polvi. Kuntoutuksen jälkeen Milon pitäisi olla taas harrastuskoirakunnossa, mutta siitä ei ole takuita.


02.05.2009 - 21:10

No, nyt on vähän liian isoja videotiedostoja galleriaan, joten laitetaan linkit tähän:


Seuraaminen hihnassa

Seuraaminen ilman hihnaa (ja mun mahtavat kommentit!!)

Liikkeestä seisominen (eka yritys meni vähän istumiseksi taas..)

Liikkeestä maahanmeno

Luoksetulo

 

23.04.2009 - 17:24

Galleriassa Milosta uusia kuvia!!

Milon mölliura agissa on nyt korkattu seuran omissa epiksissä. Mentiin kylläkin medeihin ja palkkasin kontaktien alasmenoilla. Muuten Milo oli aivan loistava, mutta Aan suoritettuaan päätti lähteä saman vielä toiseen suuntaan kun piti mennä aan alla olevaan putkeen. Tosi helppoa oli!

Konsta joutui agilitypannaan.. Patrician mukaan sen lihaksisto ei nyt vastaa siltä vaadittavia suorituksia. Lisäksi polvet eivät ole kovin hyvässä kunnossa etureisien heikkouden takia. Milon kunto ja fysiikka sen kun paranee vaan taas. Saatiin haasteellisempia jumppia lisää.

Ekat maastokisat on tulossa Milon kanssa 16.5. Saas nähdä onko muita ilmottautuneita, toivottavasti on! Milon kanssa ollaan nyt kerran treenattu vieheellä ja se riittänee. Muuten ollaan agilityä ja tokoa vedetty. Tässä muuten päivityksenä tämän hetkinen tilanne noista tokoliikkeistä ja niiden sujuvuudesta:

Alokasluokka

1 luoksepäästävyys= sujuu tällä hetkellä aika hyvin
2 paikalla makaaminen= makaa paikallaan häiriön allakin pitkiä aikoja, voi ottaa etäisyyttä, alusta vaikuttaa edelleen suoritukseen ja sää
3 seuraaminen kytkettynä= käännökset hitaat jos seuraamista alla, kontaktia hiotaan näissä
4 seuraaminen taluttimetta= samat kuin edellä, häiriötreeniä tarvitaan
5 maahanmeno= seuraamista vahvistettu niin, että ei oikein malta mennä maahan
6 luoksetulo= sujuu tosi hyvin
7 seisominen= nyt tarjoaa istumista seisomisen sijaan koko ajan.. ennen vahvin liike onkin nyt yksi heikoimmista
8 vapaahyppy= en ole opettanut vielä esteen takana olemista ja yksi lankku puuttuu omasta hyppykorkeudesta, muuten ok
9 kokonaisvaikutus= paranemaan päin!

09.03.2009 - 18:39

Mä kävin tänää hiihtämässä Milon kanssa ekaa kertaa! Olipa kivaa vaikka olosuhteet oli surkeat.

Mulla on luistelusukset, joten lähettii vaan tonne ulkoilutielle, missä normaalisti on kyllä latuja vedetty, mutta nyt lumisateen takia ei vielä. Milo oli aluksi aika järkyttyny suksista, joten mentiin jäälle jossa pystyin pitämään sitä vapaana. Aikansa suksille räksytettyään se hyväksyi ne ja laukkaili siinä ympärillä vain. Jäällä oli kiva umpihanki, joten palattiin takaisin poluille. Siellä sitten kytkin Milon remmiin+vetovyöhön. Alkopas homma sitten sujumaan! Hiihdeltiin edes takaisin vaihtelevalla nopeudella ja kivaa oli! Hiki tuli molemmille Very Happy Tarttis kyllä jonkun hiihtämään siihen edelle kanssa hyvin vetävän koiran kanssa niin sais Miloa paremmin palkattua vetämisestä, mun kehut tsemppaa sitä kyllä paljon, mutta jotenkin pitäisi saada vahvistettua sitä niin paljon kiellettyä vetämistä taas sallituksi ja kivaksi Smile

Huomenna uudestaa jos agitreenien jälkee vielä jaksaa!!


Muihin asoihin:

Konstan kanssa oltiin tammikuussa agikisoissa Hyvinkäällä 4.1, tuloksena yliaikanolla ja yliaikavitonen. Enpä enää muista kisoista paljon mitään, muuta kuin, että vauhti ei ollut ihan kohdillaan. Olisiko ollut kontaktivirhe vedätyksestä johtuen? Ei mitään aavistusta.. Joku hieno sylkkäri tehtiin ekaa kertaa kisoissa, sen muistan :D

7.2 Milo oli Riikassa Sighthound Speciality Showssa, jossa tuomarina toimi Unto Timonen. Paikalla oli 3 Cirnecoa, joista Milo oli ROP ja siitä tuli LV MVA!!

Milon C.I.B. on vahvistettu! Eli nykyään eli ole enää kans mva vaan C.I.B., samaa asiaa tarkottaa toki :)

7.3 Milo oli terveystarkissa: silmissä lievä PPM, polvet 0/0 ja sydän ok, ei sivuääniä. Konsta myös samassa tarkissa, sen silmissä oli jotain epämääräistä lasiasnesteen muutosta, neste oli liian juoksevaa kun sen pitäisi olla hyytelömäistä. Vuoden päästä pitää mennä uudestaan tarkkiin.

8.3 Läpäisin vihdoin ja viimein agilitynkoulutusohjaajakurssin!! Vielä muutama harjoittelu tekemättä ja sitten on homma paketissa!! WUHUU!! Sen lisäksi valmistun fysioterapeutiksi 31.3!!

Milon agility etenee edelleen hienosti! Kepit vielä kesken ja nyt kun vauhtia on otettu kontakteille niin ylösmenot on alkanu vähän paukkumaan. Puomilla ei malta pysähtyä jos mä liikun eli tarvii vieläki lisää vahvistusta, Aalla hyppää kontaktin yli.. Keinu alkaa sujua hyvin, rengas ei vieläkään mitenkään. Pitäis käydä ostaa se irtorengas niin sais jotain aikaseks! Möllikisoihin ois tarkotus suunnata ens kuussa tuon heebon kanssa, nyt treenataan vaan tehona noita kontakteja niin kyllä se siitä lähtee!!!

 

07.12.2008 - 00:20
Äh.. Tää on ollu ihan super laiska eikä oo saanu kirjotettua piiiitkään aikaan! Konstan kanssa ollaan kisattu kahden kisan verran Myyrmäki-hallissa ja kaksi hylkyä sieltä tuli. Kadotettu vauhti löytyi siellä taas pitkästä aikaa, mutta se kostautui keppivirheillä ja ekalla radalla myös kontaktit paukkui ja aidoista kaahattiin ohi. Kivaa oli kuitenkin! Toka rata oli hyvin läheltä piti nolla, kolmanneksi viimeisellä esteellä eli kepeillä kämmättiin ja sitten meni ihan plörinäksi.

Milon kanssa oltiin Laura Bäckmanin seuraa-kurssilla, jossa treenattiin tokon seuraamista intensiivisesti. Kadonnut tai oikeastaan ei koskaan löytynyt kontakti saatiin Milolle aikaiseksi ja nyt tiedän miten sitä voi lähteä hakemaan. Milon kanssa on turha mennä saman kaavan mukaan kuin muiden koirien sillä sen kautta siltä ei katsekontaktia saanut. Se miten se saatiin aikaiseksi meni näin: seurautin sitä ilman varsinaista käskyä ja Lauralla oli naksu, aina kun Milo katsoi mua niin Laura naksautti ja mä annoin namin. Täten mun ei tarvinnut tuijottaa Miloa ja se sai aina palkan kun katsoi. Pian se rupesi tarjoamaan kontaktia hyvin paljon. Ei se edelleenkään pidä sitä mitenkään jatkuvasti, mutta aivan eri tavalla kuin ennen. Katsekontakti toi ikävä kyllä mukanaan seuraamiseen asentovirheen, nyt takapää karkaa sivulle. Milolle ei siis selvästikään ole luonnollista pitää katsekontaktia. Samalla kurssilla ja kotona ollaan nyt paljon harjoiteltu sivulle tuloa ja siinä olemista eli kun mä vaihdan asentoa niin Milo seuraa perässä ilman käskyä ja hakee uuden paikan sivulta. Osaa nyt peruuttaa, seurata sivusuunnassa ja tulla joka kulmasta sivulle. Tämän avulla ollaan päästy harjottelemaan myös täyskäännöstä.

Kotona ollaan harkattu paikalla makuuta aina ruuan saamisen yhteydessä ja lisäksi olen ostanut kausikortin Hyvinkään koiraurheilukeskukseen niin siellä treenataan tokoa ja agia. Paikallamakuu 2min onnistuu jo suht helposti kun häiriötä ei ole paljon. Tokon aloluokan liikkeitä kaikkia ollaan harkattu ja eniten tökkii nyt liikkeestä seisominen joka oli vielä keväällä Milon vahvin liike. Mä olen varmaan ollu jotenkin malttamaton sitä harjoitellessa ja edenny liian nopeesti tai jotain. Kapulan pito sujuu tällä hetkellä kuonosti kevyesti kiinni pitämällä, muutoin alkaa nuljuttamaan kapulaa ja tiputtaa sen. Kaukkarit menee hyvillä asennonmuutoksilla lähietäisyydeltä.

Agissa ollaan nyt keskitytty Hyvinkäälle pääsemisen jälkeen kontakteihin ja rimakauhuun. Puomi ja keinu sujuu jo hienosti, pari kertaa menty täysin ilman targettia/kosketusalustaa ja täydelliset kontaktit saatu silti. Aa onkin sitten eri juttu, plörinäksi menee jos on yhtään vauhtia. Rimakauhun kanssa ollaan edetty aika hienosti. Juuri viime perjantaina Milo hyppäsi suoralla esteitä välillä 35-60cm ongelmitta. Aikamoinen saavutus pojalta, bileet pidettiin kyllä sen jälkeen! Medi-muuri sujuu ihan kohtalaisesti jo, mutta rengasta ei oikeastaan edes yritetä enää kun ei se vaan suju. Minirengas menee hyvin, mutta sen isompaa ei edes portaattomasti säädettävällä renkaalla voida mennä. Keppejä tuo tollo ei tunnu oppivan ei sitten millään! Siinä meinaa kyllä mennä hermo kun se ei tajua, pitäis vissii keksiä joku uus metodi siihen opetteluun.

Hyppytekniikka on alkanut jälleen kiinnostaa extra paljon. Hyvinkäällä UMN:N treeneissä kun olen kouluttanut olen harjoituksia vetänyt ryhmäläisille ja Milollekin tehnyt niitä usein treenien jälkeen. Muiden kanssa pysyy aina homma hanskassa, mutta kun itse treenautan Miloa niin tulee aina tehtyä liikaa toistoja :( Vihaan itseäni sen takia, mutta kun ei kukaan oikeen ole siinä mulle huutamassa, että nyt riittää niin tulee aina tehtyä vaan lisää ja lisää.. Nytkin kun kuvasin kameralle meidän suorituksia niin niitä katsoessa huomasin, että suorituskertoja tuli aivan liikaa, Milo väsyi jo puolessa välissä. Onneksi kyse ei nyt siis ollut mistään kymmenestä suorituksesta, mutta liikaa on liikaa. Pitäisi olla kaksi kameraa jos haluaa kuvata eri suunnista ilman, että koiraa tarttee hypyttää liian monta kertaa. Lisäksi totesin nyt, että mun videokamera on ihan paska, kuvanlaatu on niin surkee, että esim. tietsikalta ei hyppäämistä voi analysoida ollenkaan. Ärsyttää niin perkeleesti. Lisäksi ärsyttää se kun ei ole tuota tietoa tarpeeksi hyppytekniikkajutuista. Yritin kotona analysoida Milon hyppäämistä vietettyäni päivän Vapun ja Patrician hyppytekniikka seminaarilla, mutta vaikka katsoin kuvaa hidastettuna ja nopeasti tuhan kertaa niin en mä siitä osannu mitään sanoa. Mun mielestä se näyttää suht hyvältä, mutta luultavasti Milo hyppää päin honkia jos ammattilaiselta kysytään. No ainakin se on terve, viime käynnillä Patrician luona Milo sai tosi hyvää kommenttia. Eli treenaus taitaa tuottaa tulosta. Milohan omaa fysioterapiatreenit mitä tehdään joka päivä/joka toinen päivä ja sen lisäksi yritän juoksuttaa sitä paljon metsässä vapaana. Rentoutumisharjoituksia ollaan myös tehty kotona, jotta käsittely sujuisi helpommin. No takapää on siis alkanut pojalle hahmottua ja ilmeisesti se auttaa sitä luottamaan omiin taitoihin myös hypätessä. Samoin tokossa se auttaa kun sivulle tulo on helppoa kun sen takapään löytää.

Viimeinen kappale ja uutinen. Meille on muuttanut kissa. Cornish Rex Puppe (Felibiosis Bubo Bubo). Puppe on kohta 3v kastraattipoika. Aivan ihana tapaus ja suht tyypillinen Cornari. Aika rankat oli ekat päivät yhdessä, mutta nyt alkaa normielämä enemmän tulemaan kuvioihin. Pupesta tulee ajan kanssa myös BARFaaja niin kuin Milosta. Nyt syödään vasta nappuloiden ohella possua eri muodoissa ja harjoitellaan myös broilerin syöntiä. Ja minä harjoittelen kissan BARFia. Puppe ja Milo tulee nyt hyvin toimeen ja eivät yhtään varo toisiaan. Meillä oli ennen Puppea lähes kuukauden hoidossa Matiaksen perheen kissa Weera, joka totutti Milon kissaan. Weera ja Milo olivat ihan bestikset jo muutaman viikon kuluttua ensitapaamisesta. Lisäilen Pupen kuvan tähän loppuun.


Kirjoittaja
Täältä löydät juttuja ja kuvia meidän jokapäiväisestä elämästä. Uusimmat juorut ja kisaselostukset ovat tärkeimmät jutun aiheet, mutta muutakin kivaa saattaa löytyä!
Me

Fin&Est Mva Yo Soy Abedul "Eppu"

Fin Mva, medi2, Candarina´s Dick Samuels "Samu"

2xSert, mini3, Jatakabi´s Hazel Cheek "Konsta"

C.I.B. Nord&Fin&Ee&Den&No&Lv Mva
Ay Amor of Bresar´s "Milo"

Fysioterapeutti Noora Heino
Helsingistä

Galleria