Milon kuulumiset

Milo on voinut nyt huisin paljon paremmin koko ajan, vaikka maksa-arvot olivat tuossa välillä niin korkeita, että eläinlääkäreitäkin hirvitti. Nyt viime kontrollissa ne lähti laskusuuntaan, vaikka edelleen ovat taivaissa. Soitin sitten Viikkiin hoitaneelle lekurille myös ja kysyin sen mielipidettä. Sanoi, että jos ei ole maksasairauden oireita niin antaa olla vaan. Hoitava lekuri salpakankaan eläinklinikalta oli sitä mieltä, että lasketaan nyt vähän reippaammin alas kuitenkin ja mä komppasin sillä sivuvaikutukset (sisälle pissaaminen ja kakkaaminen, juominen ja jatkuva nälkä) olivat aika raskaita. Milon lääke pudotettiin siis ensin 8mg, 6mg ja nyt 4mg. 4mg annos teki ihmeitä Milolle. Lihakset pompsahti yhtäkkiä takaisin ja Milo piristy kamalasti. En olisi ikinä uskonut, että ne lihakset tulee takaisin eikä kukaan muukaan uskonut. Ollaan tehty taas normaaleja lenkkejä, pissaaminen loppui sisälle ja Milo saa olla taas vapaana ympäri vuorokauden kotona. Ihanaa! Nyt jos ei vaan tulisi takapakkeja. Muutaman kuukauden päästä kokeillaan lääkkeettömyyttä ja se tietty jännittää. Eläinlääkäriä pitäisi talveksi vaihtaa, en usko, että jaksan ajella talvinopeuksilla huonoilla keleillä Hollolaan asti. 

Milon lempipuuhaa metsässä: https://youtu.be/MfyNVi1Yjos

Maisan kuulumiset

Maisan kanssa ollaan kisattu yksissä agilitykisoissa kolme starttia kesän jälkeen eikä kovin kummoisesti mennyt. Kolme hylkyä. Maisa kielsi paljon esteitä, oli ongelmissa isojen esteiden kanssa ja meni kerran jopa ali. Kontaktit ja kepit meni hyvin muistaakseni. Videota ei ollut näistä kisoista. Olisi ollut hyvä niin olisin voinut analysoida vähän enemmän hyppäämistä ja mun touhuja. Rataantutustumisessa oli sellanen olo, että en mä osaa, liian vaikeita kohtia radalla, se ei tietty auttanut asiaa. Treeneissä ollaan tehty enimmäkseen matalemmilla rimoilla, pitäisi ehkä näyttää niitä isojakin niin tulisivat tutuksi.. Mä oon nyt itse ollut kipeänä ja multisport-kisan jäljiltä sain juoksijan polven enkä saa juosta. Viime treenit tehtiin kävellen ja meni tosi hienosti kun en ollut sähläämässä. Pitäisi lisää treenata mun kävellen etäohjaten tai ylipäänsä keskittyä tarkkaan ohjaamiseen. 

Tokokisoissakin oltiin piirinmestaruusjoukkueessa, kesällä ei juurikaan treenattu tokoa, mutta nyt yritettin ottaa muistinvirkistystä ennen koetta. Ohjattu ei enää kriiseile niin pahasti, mutta jos Maisa jää katsomaan liikkuria kun se vie kapulat niin sitten se ei lähde seuraamaan tai seuraa surkeasti. Kokeessa paikkamakuussa Maisa ei mennyt maahan kun vasta kolmannella käskyllä muistaakseni, meni lonkalle maatessa. En muista nousiko ylös makuulta miten. Seuraaminen oli Maisalle ihan kohtuukivaa, vaikka se taisi alkuun olla vähän unessa ja välillä yhteistyö rakoili. Ällä meni kait puoliksi oikein, en muista sitäkään kun on jo aikaa mennyt. Sen muistan, että kaukoissa ei tehnyt mitään liikettä mihinkään suuntaan, tunnarin teki onnistuneesti, mutta jouduin ehkä antaa jonkun lisäkäskyn jossain kohtaa sivulla tai sitten se sähläsi tunnarikapulan kanssa palautuksessa. Ohjatussa mä jännitin, liikkuri ei sanonut missä pitää pysähtyä, mä mokasin ja jäin odottamaan sen käskyä et millon pitää pysähtyä ja nollattiin liike kun käveltiin sitten lähtöpaikalle. Sain suorittaa liikkeen sitten uudestaan ilman arvostelua ja se meni joten kuten, ei hyvin, mutta seurasi jotenkin, pysähtyi, haki kapulan ja toi sen mulle. Se oli paljon se! Metallinoudossa Maisa pudotti kapulan, mutta toi sen kyllä lopulta jos muistan oikein. Tuomari ei oikein tykännyt meidän työskentelystä eikä pisteet olleet kovin kummoset. Laitan kuvan arvostelusta tähän. 

Kaukot ovat menneet eteenpäin, välillä saadaan oikeasti ihan hyviäkin suorituksia, vaikka kisoissa se ei teekään mitään. Tässä taidonnäyte: https://youtu.be/v-2rSxIG7f4