Okei, olen ollut hiljaiselossa liian kauan, mutta tähän on syynsä. Viimeiset treenit tammikuussa oli 4.1 kun 5.1 rikoin jalkani. Nivelside meni poikki oikeasta koivesta juoksulenkillä koirien kanssa. Tästä alkoi piiiiiitkä saikku, jonka aikana sain vain jumpata ja kävellä. Maisalla oli muutaman treenit seuratoverini Katjan kanssa, mutta muuten ei oikein mitään harrastuselämää. Tokoa kokeiltiin treenata, koska tähdättiin tokokisoihin Milon kanssa 24.1. Niistä lisää seuraavassa postauksessa. Maaliskuussa lähdin kuukaudeksi ulkomaille ja koirat meni hoitoon eikä niiden kanssa harrastettu mitään. Huhtikuussa paluun jälkeen päätin, että nyt treenit alkaa, sanoi fyssari mitä vaan. Jalka tuntui hyvältä. Mentiin seuran treeneihin Juha Oreniukselle ja pelkäsin ettei siitä tule mitään. Samoin pelkäsin seuraavilla treeneillä, ja kolmansilla, ja neljänsillä. Mutta hyvät lukijat, teidän hämmästykseksi voin sanoa, että meille menee nyt tosi hyvin lukuunottamatta mun ratamuistipään heikkoutta ja joitain vakkariongelmia hypyillä. Janne Kartsusen aluevalmennuksessa viikko sitten Jannekin totesi, että täähän näytti tosi hyvältä, lisää taukoja näköjään teille :D

Menin nyt lykkäämään Maisan ja mut kisoihin, mutta luulen siinä käyvän samalla tavalla kun viime vuonna kun siirryttiin suoraa kisaamaan hiekalle matolla treenaamisen jälkeen = kumpikaan ei pysy pystyssä. Toivotaan, että kenttä on pitävässä kunnossa. Maisa ei myöskään ole juurikaan nyt hyppinyt täyskokoisia maxiesteitä, oon säälinyt sitä treenitauon takia. Kunto sillä pitäisi olla edelleen suht ok, koska se on juossut Timon kanssa sekä loman aikana siskonsa ja siskopuolensa kanssa metsässä vaikka kuinka. Mutta 9.5 mennään tukemaan seuran kisoja. Siellä taitaa olla vain vaivaiset 10 maxia ilmoittautuneena :O Samalla makselin lisenssin ja katselin meidän kisahistoriaa. Mulla on sellainen tunne, että meillä on Maisan kanssa vaan parit kisat takana, mutta herranjestas me ollaan kisattu jo monta vuotta ja joku kymmenessä eri kisassa  parit startit!! Huhuh.. Tuloksiset oli jakaantuneet tasaisesti akselille hyl, 5 ja 10-15. Mutta tää on siis meidän neljäs kisavuosi. Ollaan pidetty pitkiä kisataukoja välissä, varmasti sen takia, että ekoissa kisoissa ryssin kepit ja ne piti opetella pitkän kaavan kautta uusiksi, sitten on aina vaan tuntunut siltä, että ei tää toimi. Nyt viime kisoissa joulukuussa tuli sellanen tunne, että rullaa, mutta sitten mä loukkaannuin :( No nyt ehkä saatais ne ekat nollat jos rimat pysyisi ylhäällä! Keinua Maisa tuntuu myös vihaavan ja helposti tulee sieltä pois ennemmin kun malttaisi odottaa sen alasmenoa. Kyllä se aina uusinnalla tottelee, mutta kun on kiire niin on kiire..